Climate Leadership Coalition (CLC) ja Artsense Oy järjestivät 29.8.2023 Aalto-yliopiston tiloissa elinkeinoelämän ja rahoitus- ja T&K-alojen edustajille sekä julkisen sektorin avainhenkilöille ilmastoliiketoiminnan kehitysnäkymiä avaavan seminaarin. Tilaisuudessa esitettiin liiketoiminnan ja taiteen keinoin menetelmiä, joilla saamme luotua puhtaan energian, vetytalouden ja hiilen uusiokäytön avulla investointeja, työpaikkoja ja vientiä.
Varsinaisen seminaariosion lisäksi tilaisuuteen sisältyi interaktiivinen teatteriesitys, jossa keskeiset organisaatioita koskettavat ilmastohaasteet tehtiin teatterin keinoin näkyviksi ja yhdessä työstettäviksi ammattinäyttelijöiden ja käsikirjoitetun tarinan avulla. Tilaisuuden järjestämistä tukivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Fortum Oyj, Gasgrid, Porvoon kaupunki, Suomen Vetyklusteri, Teknologiateollisuus, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja VTT.
Tilaisuuden aloituspuheenvuorossa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen esitteli hallitusohjelman keskeisiä energia- ja ilmastolinjauksia. Vetytalouden edistäminen on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa ja uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti sujuvoittamaan luvitusta ja parantamaan erityisesti vetytaloutta tukevien investointien houkuttelevuutta Suomeen. Uutena toimena hallitus asettaa tavoitteen biogeenisen hiilen talteenotolle. ”Tämä tehtaanpiippujen ”tulppaaminen” on hallitusohjelman keskeisin ilmastotoimi,” kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Suomen vetyklusterin puheenjohtaja ja Suomen ABB:n Green Electrification 2035 – veturihankkeen johtaja Simo Säynevirta esitteli klusterin laatiman ehdotuksen Suomen vetystrategiaksi. Ehdotuksen tavoitteena on tehdä Suomesta johtava vetytalouden ekosysteemi Euroopassa vuoteen 2035 mennessä. Strategiaehdotus tavoittelee lisäarvoa sekä vedyn ja sen jalosteiden käytössä että vetytaloutta tukevissa teknologioissa ja palveluissa. ”Suomi on erittäin hyvin sijoittunut vetytalouden tuotantokustannusten vertailussa ja siksi erittäin houkutteleva kohde investoijille,” totesi Säynevirta.
Ohjelma jatkui TAH-säätiön ympäristöhankkeiden johtajan Harri Lammin yhteenvedolla hiilineutraalin teräksen käyttöönoton edistämiseksi ja VTT:n VP Antti Araston katsauksella hiilen uusiokäytön kehitysnäkymiin sekä Fortumin EVP Simon-Erik Ollus esitti katsauksella vetytalouden edellytyksiin ja mahdollisuuksiin energiajärjestelmälle. Lammi korosti esityksessään kysynnän lisäämisen merkitystä osana laajempaa siirtymää kohti vähäpäästöistä tuotantoa. Araston mukaan hiilen uusiokäytössä korostuvat kestävät hiilen lähteet, kuten bioperäinen hiili, jotka eivät nosta ilmakehän CO2-pitoisuutta. Hän myös kertoi, että päästöoikeuden hinnan lähentyessä 100 euroa/tonni, kaupallinen hiilensidonta alkaa olla kannattavaa. Ollus korosti sähkön merkitystä puhtaan siirtymän mahdollistajana ja esitti pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden arvion sähkön kysynnän tuplaantumisesta vuoteen 2050 mennessä. Muutos on valtava – 30 vuodessa tullaan Pohjoismaihin rakentamaan yhtä paljon uutta sähkön tuotantoa kuin edellisen 100 vuoden aikana.
Päättäjäpaneelissa pohdittiin miten Suomi houkuttelee puhtaan energian tuotantoa, vetytalousinvestointeja sekä hiilen uusiokäytön ratkaisuja. Paneelissa korostetiin ettei Suomi voi kilpailla anteliailla tukirahoilla vaan meidän tulee keskittyä prosessien ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvoittamiseen ja avoimuuteen. Esimerkkinä prosessien sujuvoittamisesta tuotiin esiin luvituksen sujuvoittamiseksi tehtävä työ. Panelistit korostivat niinikään että investointien kanssa ei kannata jäädä odottelemaan energia- ja ilmastostrategian linjauksia vaan edetä luottaen politiikan pitkän linjan pysyvyyteen.
Paneelin jälkimmäisessä osiossa käsiteltiin vetytaloutta koskevien investointipäätösten haastavuutta nykytilanteessa, jossa ei toistaiseksi ole ei varmuutta raaka-aineiden hinnoista, teknologiatoimittajista tai teknologian eikä lopputuotteiden hintatasoista ja osaavasta työvoimasta on suuri pula. Paneelissa korostettiin myös vetytalouden keskeisen tuotannontekijän, sähkön, kysynnän ja tarjonnan samanaikaista kasvattamista. Jos vedyn ja sen jatkojalosteiden kysyntää ei saada kehittymään samaan tahtiin sähkön tuotannon kanssa, tuotantoinvestoinnit hidastuvat kannattavuusongelmien johdosta. Lisäksi korostettiin tarvittavan verkkoinfrastruktuurin etupainotteista rakentamista teollisten investointien mahdollistamiseksi.
Lopuksi interaktiivinen ilmastoteatteri teki keskeiset organisaatioita koskettavat ilmastohaasteet näkyväksi ja yhdessä työstettäväksi ammattinäyttelijöiden ja käsikirjoitetun tarinan avulla. Teatteri tarjosi tilaisuuden pohtia, keskustella ja ideoida ratkaisuja fiktiivisen päätöksentekijän todellisiin haasteisiin.
Tilaisuuden päätti rehtori Ilkka Niemelä Aalto-yliopistosta, kertoen myös Aalto-yliopistoon perustettavasta vetyinnovaatiokeskuksesta. Aalto University H2 Innovation Center on monitieteellinen, korkeakoulujen ja laitosten rajat ylittävä keskus ja kokoaa yhteen vedyn huippuosaamista niin Suomesta kuin maailmaltakin tutkimuksen ja koulutuksen puitteissa.
Lisätietoja
Jouni Keronen,
CLC:n neuvottelukunnan toinen puheenjohtaja ja työelämäprofessori Helsingin Yliopisto, jouni.keronen@clc.fi, puh. 050 4534881
Niina Nurminen,
perustaja ja toimitusjohtaja Artsense Oy, niina.nurminen@artsense.fi, puh. 050
3276603
Osallistuneiden kommentteja tilaisuudesta
”Seminaarin alussa käytiin läpi kattavasti energiamurroksen, vetytalouden ja hiilen uusiokäytön mahdollisuuksia, jotka ovat Suomelle erittäin merkittävät.
Asiaosuuden jälkeen teatteriammattilaisten toteuttama ilmastoteatteri avasi todenmukaisesti sitä, minkälaisia keskusteluja ja päätöstilanteita yrityksissä on tällä hetkellä. Esitys oli hyvin kiinni ajassa ja uskon, että se jätti monille pohdittavaa omiinkin tehtäviin liittyen. Oli hyvin toimiva kokonaisuus.”
Pekka Haavisto, ulkoministeri 2019–2023. Toiminut aiemmin useissa ministerin tehtävissä; mm. kehitys- ja ympäristöministerinä.
”Seminaari oli ainutlaatuisen antoisa. Ensinnäkin sisältö kattoi laajasti puhtaan energian, vetytalouden ja hiilen uusiokäytön tulevaisuuden näkymiä. Tieto oli hyvin ajankohtaista. Konkreettiset esitykset yritysten suunnitelmista, useista hankkeista ja julkisen sektorin osallistumisesta antoivat perusteellisen kuvan tilanteesta ja tarpeellisista toimista ympäristö- ja ilmastoasioiden edistämiseksi.
Toiseksi seminaariin sisältyi esitys, jossa teatteriammattilaisten ja seminaariin osallistuvien keskinäisellä vuorovaikutuksella käsiteltiin kuvitteellista yrityksen hanketta. Osiossa ei vain havainnollistettu yrityksen liiketoiminnan erilaisia ympäristö- ja kannattavuustekijöitä vaan myös osallistutettiin seminaariväki miettimään ja kommentoimaan näitä asioita. Osio jätti seminaariin osallistujille varmasti ajateltavaa omiin todellisiin tehtäviinkin.”
Pentti Hakkarainen, Euroopan keskuspankin toimielimen puheenjohtaja. Toiminut aiemmin Suomen Pankin varapääjohtajana ja pankkien ja yritysten johdossa.
”Erinomaisten alustusten avulla pääsin alle tunnissa erittäin sujuvasti sisään kansalliseen vetykeskusteluun, johon panelistit toivat sitten lisäksi kukin omia näkökulmiaan.”
”ArtSensen ilmastoteatterissa hienot, rennot näyttelijäsuoritukset limittyivät raadin osuviin havaintoihin. Parasta oli auditorion lempeä muuttaminen dialogisen tilaksi, missä oli lupa yhdessä pohtia arvoja ja tunteita. Niihin kuitenkin hämmentävän suuri osa meidän kaikkien päätöksenteosta pohjautuu.”
Anna Herlin, Kehitysjohtaja, hallituksen jäsen, Tiina ja Antti Herlinin säätiö.
”Teatterin keinoin päästiin mainiolla tavalla kiinni konkreettisiin arjen tilanteisiin, missä suuriakin valintoja joudutaan tekemään. Ratkaisuja haettiin ja niitä myös löydettiin – taiteen avulla päästiin ylös ajatusten poteroista. Voin kuvitella, että konsepti toimisi monissa tilanteissa”.
Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö
”Oli hyödyllistä kuulla miten energiamurroksen ja vetytalouden toimijat kuvasivat alan kehitysnäkymiä, haasteita ja mahdollisuuksia, joiden kokoluokka ja mittakaava varmasti yllätti monet.
Kansanedustajan työhön on tärkeää ja hyödyllistä saada näkökulmaa ja terveisiä siitä, minkälaisia tilanteita yrityksillä on edessään ja minkälaisia keskusteluja on käynnissä tällä hetkellä.”
Jenni Pitko, puheenjohtaja, Ympäristövaliokunta
”Erinomainen tilaisuus, jossa Suomen yhteiskunnan avainsektorien päättäjät jakoivat ajankohtaista tietoa ja kävivät keskustelua ilmastoliiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. Erityisesti puhdas sähkö, vetytalous ja vedyn jatkojalosteet tarjoavat Suomelle ainutkertaisen mahdollisuuden uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Ilmastoteatteri tarjosi oivallisen keinon tarkastella monimutkaista aihetta arkipäivän tilanteiden kautta ja yleisöä osallistavasti. Jokainen katsoja sai varmasti matkaansa ajatuksia ja oivalluksia omaan työhönsä ja arkeensa.”
Toimitusjohtaja Olli Sipilä, Gasgrid Finland Oy
